1. Vakaus ja turvallisuus

Trehaloosi on stabiilin luonnollinen disakkaridityyppi. Pelkistym?tt?myytens? ansiosta se kest?? erinomaisesti l?mp??, happoa ja alkalia. Aminohappojen ja proteiinien rinnalla esiintyess??n Maillardin reaktio ei tapahdu edes kuumennettaessa, ja sit? voidaan k?ytt?? elintarvikkeiden, juomien jne. k?sittelyyn, jotka vaativat l?mmityst? tai korkeassa l?mp?tilassa s?ilytyst?. Trehaloosi p??see ihmiskehon ohutsuoleen ja hajoaa trehaloosientsyymeill? kahdeksi glukoosimolekyyliksi, jotka sitten hy?dynnet??n kehon aineenvaihdunnassa. Se on t?rke? energianl?hde ja hy?dyllinen ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle.

2. Alhainen kosteuden imeytyminen

Trehaloosilla on my?s alhainen hygroskooppisuus. Jos trehaloosia sijoitetaan paikkaan, jonka suhteellinen kosteus on yli 90 % yli kuukauden ajaksi, se tuskin imee kosteutta. Trehaloosin alhaisen hygroskooppisuuden vuoksi sen k?ytt? t?m?ntyyppisiss? elintarvikkeissa voi v?hent?? sen hygroskooppisuutta ja pident?? tehokkaasti tuotteen s?ilyvyytt?.

3. Korkea lasittumisl?mp?tila

Trehaloosilla on korkeampi lasittumisl?mp?tila verrattuna muihin disakkarideihin, jopa 115 ℃. Siksi trehaloosin lis??minen muihin elintarvikkeisiin voi tehokkaasti nostaa sen lasittumisl?mp?tilaa, mik? helpottaa lasimaisen tilan muodostumista. T?m? ominaisuus yhdistettyn? trehaloosin teknologiseen vakauteen ja alhaiseen kosteuden imeytymiseen tekee siit? runsaasti proteiinia suojaavan aineen ja ihanteellisen sumutuskuivaavan makua s?ilytt?v?n aineen.

4. Ei-spesifiset suojaavat vaikutukset biomolekyyleihin ja el?viin organismeihin

Trehaloosi on tyypillinen stressin aineenvaihduntatuote, jota organismit muodostavat vasteena ulkoisten ymp?rist?n muutoksiin ja joka suojaa kehoa ankarilta ulkoisilta ymp?rist?ilt?. Trehaloosia voidaan k?ytt?? my?s suojelemaan DNA-molekyylej? organismeissa s?teilyn aiheuttamilta vaurioilta; Eksogeenisell? trehaloosilla on my?s ep?spesifisi? suojaavia vaikutuksia organismeihin. Sen suojamekanismin uskotaan yleisesti olevan trehaloosia sis?lt?vien kehon osien vesimolekyylien voimakas sitoutuminen, jossa yhdess? kalvon lipidien kanssa on sidottu vesi tai trehaloosi itse toimii kalvoon sitoutuneen veden korvikkeena est?en siten biologisten kalvojen ja kalvoproteiinien denaturoitumisen.