Kaiken kaikkiaan Japanin terveysvaikutteisen elintarviketeollisuuden kehityst? ei voida erottaa politiikan edist?misest?. Japanin terveysvaikutteinen ruoka on jaettu erityisiin funktionaalisiin elintarvikkeisiin, ravitsemuksellisiin funktionaalisiin elintarvikkeisiin ja funktionaalisiin merkint?ihin elintarvike kolmeen luokkaan, luokituksen t?yt?nt??npano ja luokittelun hallinta. Markkinat ovat kyps?t ja yleens? kyll?styneet, ja Japanin terveydenhuoltoalalla on k?ynniss? kolme politiikkaa. Markkinoiden kasvun hidastumisessa politiikan kynnyksen leveneminen on vauhdittanut toimialan mittakaavan kasvua.

Ennen vuotta 2005: Japani koki muutoksen kolmannesta nelj?nneksi kulutuksen aikakaudesta, koki kuplatalouden ja taloudellisen konkurssin, ja huulipunavaikutus oli ilmeinen taloudellisen laman aikana; Samaan aikaan Japanin v?est?n ik??ntyminen ja kuluttajien terveydenhuoltomenojen kasvu ovat vauhdittaneet terveydenhuollon tuoteteollisuuden mittakaavan nopeaa kasvua.

Vuoden 2005 j?lkeen: kaiken kaikkiaan Japanin terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kasvuvauhti putosi korkealta tasolta matalalle yksinumeroiselle tasolle ja k??ntyi kerran negatiiviseksi epidemian vaikutuksesta, l?hinn? siksi, ett? teollisuus on ohittanut nopean kasvukauden, maanj?ristyksen vaikutusten ja kotimaisen kysynn?n puutteen tapauksessa toiminnallisen merkint?j?rjestelm?n k?ytt??nottokaan ei ole muuttanut alan hidasta kasvutrendi?. T?m? ei kuitenkaan tarkoita sit?, etteik? terveysvaikutteisella elintarviketeollisuudella olisi valopilkkuja, joista osa-alan urheiluravintomarkkinat ovat l?mmenneet nopeasti politiikan k?ytt??noton j?lkeen, kerran murtaen 25 prosentin kasvun ja terveydenhuollon tuoteteollisuuden osuus on noussut vuoden 2009 4,2 prosentista 11 prosenttiin vuonna 2023.

Japanin terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinasegmenttej? tarkasteltaessa ravintolisien mittakaava on edelleen alan ensimm?inen, ja urheiluravitsemuksen ala on v?hitellen nousemassa, ja se on kasvanut 12 % viimeisen viiden vuoden aikana. Euromonitorin mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2023 ravintolis?teollisuuden osuus oli laskevassa trendiss?, mutta se avasi silti merkitt?v?n eron muihin toimialoihin n?hden ja sen osuus on pysynyt k?rjess?1. Perinteisten ravitsemis- ja painonhallintatoimialojen yleinen mittakaava ja osuus on pienentynyt; Urheiluravintomarkkinoiden osuus oli pienin, mutta se osoitti selke?? nousua, CAGR5:n ja CAGR10:n osuus 12,0 %/9,3 %. Vuodesta 2023 l?htien ravintolisien/painonhallinnan/perinteisen tonic/urheiluravinnon kokonaismarkkinaosuus funktionaalisten elintarvikkeiden nelj?ll? hienomolekyylitoimialalla on 61,2 %, 6,0 %, 21,7 % ja 11,0 %, ja urheiluravitsemus on ohittanut painonhallinnan ja noussut funktionaalisten elintarvikkeiden kolmanneksi suurimmaksi markkinaksi.

Urheiluravintomarkkinat: v?hitellen nouseva markkinarako funktionaalisten elintarvikkeiden raita, linkitys meijeriyritykset osallistuvat. Proteiinin saanti asukasta kohden Japanissa on laskenut viime vuosina 1950-luvun tasolle, mik? johtuu p??asiassa liiallisesta laihduttamisesta ja tietoisuudesta sy?mistottumuksista, jotka keskittyv?t liikaa vihanneksiin, mik? johtaa riitt?m?tt?m??n saantiin. Meiji julkaisi 4. marraskuuta 2020 tutkimuksen, joka osoitti ensimm?ist? kertaa yleisen positiivisen korrelaation p?ivitt?isen proteiinin saannin ja lihasmassan kasvun v?lill?. Urheiluravintotuotteet ovat v?hitellen nousussa kuntoryhmien ja yleisryhmien p?ivitt?iseen proteiinilis?tarpeeseen. T?h?n asti erityyppisten yritysten osallistuminen luontaistuoteteollisuuden ketjuun on jaettu p??asiassa kahteen polkuun:

Rekister?idy tulla tiettyyn terveysvaikutteiseen ruokaan, mutta useimmat n?ist? yrityksist? ovat suuria valmistajia, voivat t?ydent?? tuotteen suunnittelun valmistukseen, myyntiin koko teollisuuden ketjussa. Hae tulla suhteellisen alhaiset kehityskustannukset toiminnallisten merkint?jen elintarvikkeiden, ravitsemuksellisten funktionaalisten elintarvikkeiden, useimmat n?ist? yrityksist? keskittyv?t tuotesuunnitteluun ja mainontaan, tuotanto on uskottu ulkopuolelle.

Kuluttajien vaatimukset funktionaalisista elintarvikkeista ovat v?hitellen muuttuneet el?m?n kaunistamisen lis?m??ritteest? el?m?l?ht?iseen sairauksien ehk?isyyn/terveyden parantamiseen, ja laihdutustrendin ja epidemiatilanteen tuoma kuntotietoisuus edist?? urheiluravintomarkkinoiden kehityst?. Yano Institute of Economic Researchin mukaan terveydenhuolto- ja edist?mistuotteet, kuten vihre? mehu, perusravinteet, kuten VC, ja kauneustuotteet, kuten hyaluronihappo, ovat kolme parasta, mutta nykyaikaisten el?m?ntapojen aiheuttama neutraalin ja viskeraalisen rasvan ker??ntyminen. Kaiken ik?iset ryhm?t alkoivat kiinnitt?? huomiota "vatsarasvaan ja laihtumiseen", ja keskittyiv?t valkaisuun ik??ntymist? est?viin ja muihin kauniisiin terveystuotteiden lis?ominaisuuksiin, kuten VC:n ja hyaluronihapon kysynt? on osoittanut laskevaa trendi?, suolistoa s??televien maitohappobakteerien laajuus on osoittanut nopeaa kasvua, odotetaan jatkuvan kasvutrendin tulevaisuudessa. Japan Sports Agencyn yleisen mielipidetutkimuksen mukaan yh? useammat ihmiset ovat tietoisia vastustuskyvyn ja fyysisen perusvoiman vahvistamisen t?rkeydest?, ja kolme t?rkeint? syyt? parantaa kuntoa ovat [ei en?? kiireisi?], [COVID-19:n ehk?iseminen] ja [kiinnostuksen luominen urheiluun]. Ihmisten tietoisuuden paraneminen kunto- ja terveystietoisuudesta sek? koskemattomuudesta on luonut massaperustan urheiluravintomarkkinoiden kasvulle.

Funktionaalisen ruokaradan nopea kehitys on her?tt?nyt huomiota eri yrityksiss?, ja siit? on tullut urheiluravintomarkkinoiden toimijoille t?rke? leikkauskeino. Erikoisvakuutusj?rjestelm?n k?ytt??notto on my?s edellisell? kerralla k??nteentekev? merkitys. Ajan my?t? erityisten terveysvaikutteisten elintarvikkeiden j?rjestelm?n vaatimuksista johtuen takuutakuutuotteiden listaamisesta on kuitenkin k?yt?v? l?pi pitk?n tutkimus- ja kehitysty?n, kliinisten kokeiden ja politiikan prosessien tarkastuksen, usein tavallisilla pienill? ja keskisuurilla yrityksill? ei ole varaa korkeisiin tutkimus- ja kehityskustannuksiin ja hitaisiin aikakustannuksiin, joten yleens? vain suuret yritykset tai toimialajohtajat p??tt?v?t hakea tiettyjen terveysvaikutteisten elintarvikkeiden rekister?inti?. Siksi yli kymmenen vuotta erikoisvakuutusj?rjestelm?n listaamisen j?lkeen tuoterekister?inti on kasvanut r?j?hdysm?isest? kasvusta tasaantumiseen, olipa kyseess? sitten talouden taantuman tuomat korkeat kustannukset tai itse toimiala kyll?styminen, mit? vahvemmilla pk-yrityksill? ei ole mahdollisuutta jatkaa selviytymist?, joten toimialan mittakaava joutui kerran pullonkaulaan. Funktionaalisen elintarvikepolitiikan lanseerauksesta vuonna 2015 l?htien pienille ja keskisuurille yrityksille on avautunut uusi kanava, ja tulokynnyksen alentaminen sek? rekister?inti- ja listautumisj?rjestelm? ennen hyv?ksynt?? on my?s v?hent?nyt yritysten kokeilu- ja erehdyskustannuksia, joten suuri joukko yrityksi? on alkanut hakea terveysvaikutteisen ruoan rekister?inti?.

My?s pienet ja keskisuuret meijeriyritykset ovat viime vuosina pyrkineet leikkaamaan urheiluravintomarkkinoille rekister?im?ll? terveysvaikutteisia elintarvikkeita. Kuten edell? mainittiin, pk-yritykset suosivat elintarvikkeiden funktionaalisten merkint?jen politiikkaa sen alhaisen kynnyksen ja j?rjestelm?n ominaisuuksien vuoksi, jotka koskevat ensin markkinointia ja sitten hyv?ksynt??. Samanaikaisesti Yano Institute of Economic Researchin mukaan funktionaalisen ruoan ravitsemuksen/yleisen ruoan/tuoretuotteiden osuus on 53,6 %/42,6 %/3,8 %, ja my?s yleiselintarvikkeilla on suuri osuus, mukaan lukien monialaiset yritykset, jotka tulevat markkinoille ja rikastavat funktionaalisen ruoan muotoa.